Tässä suomennos koko Aftonbladetin artikkelista.
Eri toimenpiteet – eri ikärajat
25 sterilointiin – mutta vain 18 sukupuolenkorjaukseen
Alaikäraja steriloinnille on 25 vuotta, samanaikaisesti kun esimerkiksi sukupuolenkorjaus voidaan tehdä 18-vuotiaana.
Kun täytät 18 vuotta, saat oikeuden päättää lähes kaikesta itse. Voit äänestää ja liittyä armeijaan, tehdä sopimuksia ja tulla pääministeriksi, sekä tehdä päätöksiä leikkauksista ja lääketieteellisestä käsittelystä.
On kuitenkin yksi poikkeus, jossa oikeutta päättää omasta ruumiistaan on odotettava. Saadakseen sterilisaation on sekä naisten että miesten oltava 25-vuotiaita.
Lain esitöiden mukaan tietoisen sterilisaatiopäätöksen tekeminen vaatii tietyn henkisen, emotionaalisen ja seksuaalisen kypsyyden. Voidakseen viedä läpi sukupuolenkorjauksen – joka sisältää myös steriloinnin – nähdään henkilö kuitenkin riittävän kypsäksi hänen täytettyään 18 vuotta.
Ongelmallista
Anna Kaldal on oikeustieteen tutkija Tukholman yliopistosta. Hän huomauttaa, että kypsyys ei ole juridinen käsite, mutta ero käytössä kuitenkin osoittaa lain tiettyä epäjohdonmukaisuutta.
- On ongelmallista, että niin läheisille oikeudellisille alueille, kuin sukupuolenkorjaus ja sterilisaatio, on eri ikärajat. Tutkimukset sterilisaatiota varten ovat lyhyemmät kuin sukupuolenkorjausta varten, minkä pitäisi tarkoittaa, että sterilointi nähdään yksinkertaisempana toimenpiteenä. Siksi on kummallista, että ikäraja on korkeampi, hän sanoo.
- Lakeja ei laadittu samanaikaisesti, ja luultavasti eri arviointien taustalla on muita arvostuksia – moraalisia, taloudellisia ja poliittisia.
Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ei keskusteltu
Erika Alm on väitellyt tohtoriksi Göteborgin yliopistossa tutkielmallaan 1960- ja 1970-luvun selvityksistä, jotka johtivat abortti-, sterilointi- ja sukupuolenkorjauslakeihin. Silloin keskustelu käsitteli pääasiassa sen välttämistä, että ihmiset tekisivät päätöksiä, joita he myöhemmin katuisivat.
- Tutkijat puhuivat, että ihmiset eivät olisi "perheenmuodostusiässä", ja lähtivät siitä, että kaikki haluavat lapsia. Mahdollisuudesta, että joku ei lainkaan halua lapsia, ei keskusteltu, hän sanoo.
- Laki on vanhentunut ja se on tarkistettava, ja uskon, että se tapahtuu pian. En voi ajatella mitään muuta, jatkaa Erika Alm.
Tämä on sterilisaatio:
Sterilointi tarkoittaa sitä, että lääketieteellisesti "pysyvästi poistetaan lisääntymiskyky."
Miehen steriloinnissa leikataan tai poltetaan siemenjohtimet, jotta siemensyöksy ei sisällä siittiöitä.
Naisen steriloinnissa poltetaan, leikataan tai sidotaan munanjohtimet, jotta munasolut eivät pääse kohtuun. Tämä tehdään tähystyskirurgialla paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa.
Uudemmassa menetelmässä, Essuressa, mennään vaginan kautta ja asetetaan mikroimplantit munanjohtimiin, jossa ne muodostavat munasolujen etenemisen estävän arpikudoksen.
Näin laki toimii:
Steriloimislaki nykymuodossaan tuli voimaan vuonna 1975.
Ruotsin kansalainen tai Ruotsissa vakituisesti asuva voi vaatia sterilisaatiota, ja voi valittaa Sosiaalihallitukselle jos sterilisaatio evätään.
Poikkeus ikärajaan tehdään vakavista lääketieteellisistä tai geneettisistä syistä, tai päätöksellä sukupuolenkorjauksesta nykyisen lainsäädännön mukaan. Silloin ikäraja on 18 vuotta.
Lain mukaan hakijaa on informoitava päätöksen sisällöstä ja seurauksista. Käytännön mukaan päätöksestä on keskusteltava myös kuraattorin kanssa.
YK:n ihmisoikeuskomitea näkee, että sterilisaation erilaiset vaatimukset, kuten lasten lukumäärä tai tietty ikä, voivat olla ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.
