Tämän takia sterilisaation ikärajaa tulisi laskea

Suomen steriloimislakia on muutettu viimeksi vuonna 1985. Siitä on nyt aikaa 28 vuotta. Ja sen kyllä huomaa.

Ainakin kaksi järjestöä Suomessa on vaatinut sterilisaation ikärajan laskemista 25 vuoteen: ViNO sekä Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry, joka on tehnyt asiasta adressin allekirjoitettavaksi. Myös Avoimeen ministeriöön on jätetty aiheesta idealuonnos, jota voi halutessaan kannattaa ja kommentoida. Ehdotuksen perusteella ikärajan laskeminen 30:stä 25:een olisi maltillinen ja ongelmitta toteutettavissa oleva muutos, joka parantaisi monen ihmisen elämänlaatua. Sterilisaation 30 vuoden ikäraja on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomessa. Ikärajaa voidaan pitää kohtuuttoman korkeana verrattuna moniin muihin oikeuksiin.

Koska aihe kiinnostaa itseäni kovasti, olen etsinyt lakimuutoksen tueksi perusteluita. Osa näistä perusteluista on jo saanut näkyvyyttä eduskunnassa asti, kun aiheesta on tehty kirjallinen kysymys. Esitän tässä vielä tarkempia perusteluita.

Mitä perusteluita voidaan esittää sterilisaation ikärajan laskemiseksi 18 vuoteen?

• Biologiselle vanhemmuudelle ei ole alaikärajaa. Lapsen vanhempana toimiminen vaatii kuitenkin suurta kypsyyttä ja harkintaa enemmän kuin lapsettomana pysyminen.
• Avioliiton voi solmia 18-vuotiaana. Avioliiton yhtenä tarkoituksena pidetään perheen perustamista. Yhteiskunta siis tunnustaa jo 18-vuotiaat kypsiksi virallistamaan parisuhteen ja perustamaan perheen.
• Abortilla ei ole alaikärajaa. Alle 17-vuotias saa abortin pelkästään ikänsä perusteella, ja käytännössä abortin saa Suomessa aina halutessaan sosiaalisilla syillä. Jokainen voi siis raskaana ollessaan päättää, että ei halua jatkaa raskautta, mutta ei voi halutessaan pysyvästi ennaltaehkäistä raskaaksi tulemistaan milloin tahansa täysi-ikäisenä.
• Hedelmöityshoidoilla ei ole alaikärajaa. Yhteiskunta siis tukee hyvinkin nuorten ihmisten vanhemmiksi tuloa lain turvin. Lapsettomuutta ja lisääntymiskyvyttömyyttä tavoittelevia ei sen sijaan tueta yhtäläisesti. (Väestöliitto: "Hedelmöityshoitolaki, kunnallinen kiireettömän hoidon kriteerit tai kela eivät määrittele alaikärajaa hedelmöityshoidoille. Hoitopäätöksen tekee lääkäri lääketieteellisillä perusteilla." 30.1.2013)

Entä mitä perusteluita voidaan esittää ikärajan laskemiseksi 25 vuoteen?

• Perheen ulkopuolisen adoption ikäraja on 25 vuotta.
• Muissa Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska) sterilisaation ikäraja on 25 vuotta. Ruotsissa tämä ikäraja koskee kaikkia muita paitsi uutta sukupuoltaan vahvistavia transsukupuolisia, joille sterilisaation ikäraja on 18 vuotta.
• 25 vuoden ikärajalla olisi todennäköisesti suuremmat mahdollisuudet mennä lakina läpi kuin 18 vuoden ikärajalla.
• Olen kuullut varmistamattomana tietona, että EU-lainsäädännössä olisi sterilisaatiolle 25 vuoden ikäraja. Olisiko jollakulla tästä tarkempaa tietoa?

Sterilisaation hakijat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa

Steriloimislain ongelmana on se, että se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, mikä on perustuslain yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista.

• Lasten lukumäärä: Steriloimislain ehtojen mukaisesti henkilö, jolla on kolme alaikäistä lasta tai joka on synnyttänyt kolme lasta, voi saada sterilisaation omasta pyynnöstään jo 18-vuotiaana. Ehto on mielivaltainen ja syrjii niitä henkilöitä, joilla on vähemmän kuin 3 lasta tai synnytystä.
• Sukupuoli: Nainen voi saada sterilisaation, jos hän on synnyttänyt kolme lasta. Lasten ei kuitenkaan tarvitse olla elossa, eikä naisen tarvitse olla heidän juridinen vanhempansa. Mies ei sen sijaan voi saada sterilisaatiota, jos hänellä on joskus ollut kolme lasta, vaan lasten tulee olla elossa ja miehen tulee olla näiden juridinen isä.
• Siviilisääty: Steriloimislain ensimmäisen ehdon mukaan henkilö on oikeutettu sterilisaatioon, mikäli ”hänellä on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta”. THL:n ja Valviran ohjeistuksen mukaisesti lapsilukuun lasketaan mukaan myös aviopuolison tai rekisteröidyn puolison alaikäiset (alle 18-vuotiaat) lapset. Ehto rajaa ulkopuolelle avoliitossa elävät.
• Sukupuolinen identiteetti: Sukupuolenkorjauksen yhteydessä henkilön on mahdollista saada sterilisaatio jo 18-vuotiaana. Sterilisaatio on valitettavasti myös uuden juridisesti vahvistettavan sukupuolen ehto. Ruotsissa, jossa sterilisaation ikäraja on 25 vuotta, on nostettu esiin sama ongelma. YK:n ihmisoikeuskomitea on ottanut kantaa asiaan ja näkee, että sterilisaation erilaiset vaatimukset, kuten lasten lukumäärä tai tietty ikä, voivat olla ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Suomen lain mukaan ihminen nähdään riittävän kypsäksi viemään läpi sukupuolenkorjaus 18-vuotiaana, mutta sterilisaatio usein vasta 30-vuotiaana. Laissa on tältä osin räikeä ristiriita.

Milloin ihminen on kypsä sterilisaatioon?

Steriloimislain uudistamista pohti 1970- ja 80-lukujen taitteessa sukupuolikasvatustyöryhmä. Työryhmän mietinnössä on tuotu esiin niitä syitä, joiden perusteella sterilisaation ikäraja asetettiin 30 vuoteen vuonna 1985. Työryhmän mietinnön mukaan, jos henkilöllä on huollettavanaan kolme alaikäistä lasta tai jos hän on täyttänyt 30 vuotta "henkilön elämänolosuhteet yleensä ovat vakiintuneet ja hän on kypsä harkitsemaan itsenäisesti perheensä muodostukseen liittyviä kysymyksiä ja siten päättämään harkitusti myös steriloimisestaan". Mihin työryhmän esittämä henkilön kypsyys perustuu, ei käy mietinnöstä ilmi. Miksi juuri kolmen lapsen vanhempana oleminen automaattisesti kypsyttää henkilön riittävästi myös sterilisaatioon? Miksi henkilö olisi vasta 30-vuotiaana kypsä päättämään steriloimisestaan, mutta on mahdollisesti ollut jo monia vuosia aiemmin kypsä päättämään lasten hankinnasta? Koska kypsyys ei ole juridinen termi, tulisi lainsäädäntötyössä käytetyn kypsyysmääritelmän perustua esim. tutkimuksiin. Näin ei kuitenkaan näytä olleen.

Sterilisaatiota mainostetaan usein sopivana ehkäisymenetelmänä silloin, ”kun lapsiluku on täysi”. Kaikki eivät voi kuitenkaan saada sterilisaatiota halutessaan, vaikka kokisivat saavuttaneensa halutun lapsilukunsa silloin, kun se on 0, 1 tai 2 lasta. Näin ollen voidaan nähdä, että Suomessa on jo 18 vuoden ikäraja sterilisaatioon, paitsi terveille, omassa sukupuolessaan viihtyville 0-2 lasten vanhemmille.

Tasa-arvoa tulisi parantaa kohentamalla heikommassa asemassa olevien oikeuksia. Sterilisaation 18 vuoden ikäraja paitsi selkeyttäisi lakia, myös asettaisi kaikki henkilöt yhdenvertaiseen asemaan. Täysi-ikäisyys nimensäkin mukaisesti tarkoittaa sitä, että henkilö on kypsä päättämään itse omista asioistaan. Jos sterilisaation yleiseksi ikärajaksi asetettaisiin 25 vuotta, tulisi tämän saman ikärajan koskea tietysti kaikkia, mukaan lukien sukupuolenkorjaukseen hakeutuvia. Tämä kuitenkin tarkoittaisi selkeää huononnusta niille, jotka jo nykyisin voivat saada sterilisaation 18-vuotiaasta lähtien. Transsukupuoliset, kolmen lapsen vanhemmat tai ehkäisyongelmista kärsivät eivät saisi sterilisaatiota alle 25-vuotiaina. Jos taas ikäraja vain yhtenä lain ehdoista laskettaisiin 30 vuodesta 25 vuoteen, säilyisi 18 vuoden ikäraja edelleen yllä mainittujen ryhmien oikeutena. Silloin olisi kyseessä selvästi edelleen yhdenvertaisuusongelma - juuri sellainen, josta laissa tulisi pyrkiä pääsemään irti.

Milloin sterilisaatiota kadutaan?

Sterilisaatioiän laskemista halutaan usein vastustaa sillä perusteella, että toimenpidettä kaduttaisiin enemmän, kun se olisi mahdollista tehdä nuorempana. Nuorena steriloidut toki katuvat päätöstään useammin, mutta kuinka paljon ikä yksittäisenä tekijänä tosiaan vaikuttaa katumisriskiin, jos muut tekijät vakioitaisiin? Tästä ei ole olemassa suoraa tutkimusta, mutta hahmottelin ongelmaa joidenkin löytämieni tutkimusten perusteella.

Lähteinä on käytetty seuraavia tutkimuksia:
Regret among 547 Danish sterilized women
Regret after female sterilization. Review of the literature with a description of groups at risk
Profile of Danish women undergoing reversal of sterilization, 1978-1983
A comparison of definable traits in women requesting reversal of sterilization and women satisfied with sterilization
Female sterilization: can the woman who will seek reversal be identified prospectively?
Requesting information about and obtaining reversal after tubal sterilization: findings from the U.S. Collaborative Review of Sterilization
Poststerilization Regret: Findings From the United States Collaborative Review of Sterilization
Who asks for vasectomy reversal and why?


  Sterilisaation katuminen tai sterilisaation purkuun hakeutuminen on tutkimusten mukaan yleisintä seuraavissa tilanteissa (naisilla):

Parisuhteeseen liittyvät syyt

• sterilisaatiohetkellä avio-ongelmia (12,5 % katui), avio-ongelmat sterilisaation syynä
• päätöstä sterilisaatiosta ei tehty yhdessä puolison kanssa, puolison tuen puute
• alhainen avioitumisikä
• siviilisäädyn muutokset tai uusi partneri sterilisaation jälkeen

Lapsiin liittyvät syyt

• sterilisaatiohetkellä alle 1-vuotias lapsi (14,7 % katui)
• keskimääräistä enemmän lapsia
• keskimääräistä nuorempi ensisynnytysikä

Psykososiaaliset ja sosioekonomiset syyt

• sosiaalisten ryhmien ulkopuolella oleminen (17,0 %)
• ei ansiotyössä (10,0 %)
• psykiatrisia ongelmia ennen sterilisaatiota (25 prosentilla katujista)
• epävakaa psykososiaalinen asema: avio-ongelmia, yksinhuoltajuutta, ei-toivottuja raskauksia, huoltajuuden menettämistä ym.
• keskimääräistä huomattavasti alhaisempi koulutustaso, alempi sosioekonominen luokka

Sterilisaation toteuttamiseen liittyvät syyt

• katujat oli steriloitu nopeasti (keskim. 1 kk) pyyntönsä jälkeen verrattuna ei-katujiin (3 kk)
• tehty sterilisaatio samanaikaisesti toisen kirurgisen operaation kanssa (16,1 % katui)

Halu saada lapsi uudessa parisuhteessa oli suurin syy (90 %) purkuun hakeutumiselle.
Yksi prosentti steriloiduista naisista pyysi toimenpiteen purkua.

Lapsettomana steriloiduilla alle 30-vuotiailla naisilla katuminen on harvinaisempaa kuin synnyttäneillä. Lapsettomilla nuori ikä ei ole katumisen riskitekijä.

Eli...

Ehdottaisin siis joitakin parannuksia steriloimiskäytäntöihin ja esitutkimuksiin. Psykososiaalinen tilanne ja parisuhdetilanne voitaisiin kartoittaa tarkemmin, sterilisaatiolla olisi pakollinen pidempi harkinta-aika (vähintään 6 kk), nuorimman lapsen ikä tulisi olla vähintään 1 vuosi ja sterilointi tulisi suorittaa erillisenä toimenpiteenään.

Toteanpa vain, että mielestäni valtion ja lainsäädännön ei pitäisi holhota aikuisia ihmisiä. Ihmiset kun nyt saattavat muuttaa mieltänsä, ja voivat tehdä sen myös 30 vuotta täytettyään. Lainsäädännön ei tarvitse yrittää suojella ihmisiä joltakin mahdolliselta, kuvitteelliselta tulevaisuuden harmilta, koska paljon suurempi harmi voi olla läsnä tässä ja nyt: sterilisaatiota ei saa "alaikäisenä", vaikka olisi valmis maksamaan ja käymään läpi millaiset testit hyvänsä. Ainoat keinot alle 30-vuotiaalle ovat nykyään hankkia kolme lasta, mennä naimisiin kolmen lapsen vanhemman kanssa, muuttaa vakituisesti Ruotsiin tai hankkia todistus vakavasta psyykkisestä häiriöstä. Turhan kohtuutonta minusta.

Lopuksi vielä pikku vinkki niille, jotka haluavat hakeutua sterilisaatioon, mutta joilla on vaikeuksia saada lähetettä nykylainsäädännön puitteissa (!). Jos lääkäri kieltäytyy kirjoittamasta sterilisaatioon lähetettä, vaikka ehdot täyttyvät, niin lääkäri rikkoo lakia. Kannattaa lähetettä pyytämään mennessä tulostaa lakiteksti mukaan, perehtyä siihen, ja ilmoittaa lääkärille tietävänsä, että steriin on itsellä täysi oikeus. Lääkärin edelleen kieltäytyessä kannattaa kysyä hänen esimiehensä sekä potilasasiamiehen nimi. Esimies on se taho, jolle asiasta tulee ensimmäisenä valittaa. Jos tämä ei tuota tulosta, niin sitten valitetaan potilasasiamiehelle. Tai vaikka molemmille samaan aikaan. Kolmas paikka, johon voi näiden jälkeen olla yhteydessä, jos tulosta ei tapahdu, on paikallinen aluehallintovirasto. Yleensä kyllä jo pelkkä esimiehelle valittaminen auttaa saamaan lääkärin ruotuun ja kirjoittamaan lähetteen. Tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin toiselle lääkärille meneminen, koska näin voidaan niskuroivia lääkäreitä opettaa toimimaan lain mukaisesti.